Pondering Wondering Monday

Puuh... pika pika postaus.


Miten voi siis taas olla maanantai? En voi käsittää. Ja miten mä en taaskaan saanut viikonlopun aikana tehtyä kaikkea mahdollista, mitä vain olisi pitänyt tehdä? Voi elämä.


Maanantait venyvät aina tänne iltamyöhään asti, sillä koulu alkaa vasta puoliltapäivin. Ja kun on vain viitisen tuntia koulua ja vain ja ainoastaan ompelua, niin päivän päätteeksi on ihan liekeissä. Ja yhtäkkiä kello on yli puolen yön.

Tänään oli aivan pakko siivota, sillä ehdin muutaman tunnin sisään kadottaa kamerani noin viiteen otteeseen tänne pieneen huoneeseen. Ja siis sehän on siivoamista, että isot tavararöykkiöt lattialla muuttuvat pienemmiksi siisteiksi tavararöykkiöiksi lattialla, eikö?

Ilmarikin on oppinut piiloutumaan. Se on tuo isosilmäinen karvapallo, rakas neulatyyny.


Työpöytä on ollut jo monta viikkoa jatkuvassa kaaoksessa. Enkä aio edes siivota sitä, koska sitten menisi taas hirveästi aikaa kaivaa kaikki esille.

Tänään sain jo rykäistyä keskiviikkoa varten Paminan "design developmentit", yksi niistä yllä. Viime keskiviikkona esittelin linnunpyydystäjä Papagenon developmentit ja sain niihin opettajalta ihan hirmuisesti hyviä kehitysehdotuksia. Ainoa ongelma vain on, että teen juuri Papagenolle kuoseja kankaanpainon tunneilla ja huomenna olisi oikeastaan viimeinen sellainen kerta, kun voisin kokeilla jotakin uutta. Ja ennen huomista pitäisi ehkä todella keksiä että mitä. Muuten pyörittelen koko päivän peukaloita ja ihmiset ympärilläni ehtivät tehdä ainakin sata uutta kokeilua per henkilö. Argh.

Ystävämme Papageno.

Kirjonnan tunneilla työstyy Yönkuningatar. Kävin ostamassa vähän paljetteja ja punnan kaupasta kivan ruuvirasian. Ainakin niitä metallirinkuloita voi ommella kankaaseen, miksei nyt ruuvejakin.

Korsettikin on aivan kohta valmis. Tänään pistelin lähinnä loppuja sirkkoja piiloon napinläpipistoilla. Hirveä homma...

Ja satuin vahingossa lukemaan kyseisen kurssin kurssivaatimukset. Voi elämä, mikä homma on edessä. Ja vielä englanniksi.