Keskiviikon tunnit oli tällä viikolla peruttu, sillä luokkatilamme olivat vieneet jonkun vuosikurssin arviointia odottavat työt. Siinä oli kai jotain tärkeää, sillä luokan ovetkin olivat lukossa. Tämä ehkä kertoo jotain puvustuspuolen tilojen määrästä.
Raahasin siis kaikki tämänhetkiset tuotokseni koululle lyhyttä ohjausta varten, vein ne takaisin kämpille ja lähdin kangasostoksille brodeerausta varten.
Huddersfieldissä ei ole Eurokangasta. Tässä Oulun kokoisessa kaupungissa ei ole lainkaan oikeaa kangaskauppaa. Mutta viereisessä kylässä on.
Hyppäsin siis junaan ja vartin ajelun päähän Dewsburyyn.
150 metrin (sekä valtavan risteyskompleksin ja seitsemän suojatien) päässä juna-asemasta sijaitsi tämä viehättävän näköinen tehdashalliputiikki, Fabworks.
Nimestä en antaisi pisteitä.
Mutta valikoimaa löytyi muutaman eurokankaan verran. Liikeen ideakin on vähän kuin sama, myydään pakkojenloppuja. Ainoa erotus on, että täältä niitä saa oikeasti hyvällä hinta-laatu -suhteella. Kaikille tuttua Suzanne-satiinia löytyi kaikissa sateenkaaren väreissä £ 2 / metri. Dupionsilkki £ 7 / metri. Punta ja euro ovat melkein yhtä paljon.
Ostin yhteensä kolme metriä kangasta 12 punnalla. Muuten Dewsbury vaikutti hyvin samanlaiselta kuin Huddersfield.
Kaikki talot täällä ovat samannäköisiä. Katso vaikka. Tai jos eivät samannäköisiä niin värisiä. Täältä löytyy myös paljon paritaloja, joista vain toiselle puolelle on tehty julkisivuremontti. Ne talot ovat aidosti kaksivärisiä.
Keskiviikon kotimatkalla sain jopa otettua muutamia kuvia dösän yläkerroksen etuikkunasta.
Tässä on lähtötilanne, a.k.a bussi seisoo dösärillä. Vasemmalla yliopiston Arts & Design Building (rak. 2008), jossa me siis emme opiskele. Muoti-ihmiset ovat kaikki siellä. Suoraan edessä teatteriopiskelijoiden kappeli. He opiskelevat siellä. Kappelissa.
Ja bussi jatkaa matkaansa pois kaupungista johtavalle tielle. Tässä näette... tien.
Tässä yritin kuvata Yorkshirelaista hienoa mäkistä maastoa mutta ei, se on liikennevalopylväs.
Tie jatkuu. Ruskeita taloja. Autot ajavat väärällä puolella tietä.
Uskomatonta, tie jatkuu yhä.
Risteys.
Ja pääsemme maaseudulle. Lampaita.
Laidunmaata.
Lisää laidunmaata.
Ja vieläkin.
Yhä vain...
Ja vielä.
Kohta ollaan perillä asuntolalla.
Viimeinen tienpätkä enne Storthes Hallsin asuntolaa. Eikö olekin jotain Emmerdalemaista?
Matkanvarrella asustaa myös lehmiä.
Hieman erikoista sakkia.
Storthes Hallsin mahtipontiset portit. Tämä ja seuraavat kuvat on otettu aiemmin jalan, ei bussin korkeuksista.
Näin löydät kotiin.
Tässä on meitsin talo, aikalailla portin vieressä. Kaikki talot ovat lähestulkoon prikulleen samanlaisia.
Tästä kuljen pesemään pyykkiä. Pesula on tuolla toisessa päässä, tai oikeastaan vähän pidemmällä...
Suurimman osan ajasta Storthesissa näyttää tältä. Ehkä tilanne muuttuu, kunhan ilmat lämpeävät.
Loppukevennykseksi video siitä, miten helppoa rakentaminen on. Tässä pystytetään Arts & Design Buildingia:
Ihan mahtavaa kuvareportaasi :)
VastaaPoista