keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Kuuma kesä, remontti ja viileä auto.

Puuh... kuka olisi arvannut, että kesällä tulee kuuma? Sormea liikuttamalla saa jo hyvän hien päälle. Puhumattakaan ruuanlaitosta tai istumisesta pehmeällä nojatuolilla. Ja se aiheuttaa ikuisen, jokaiseen vuodenaikaan liittyvän oman pukeutumisongelmansa. Kiitos luoja, että olet keksinyt varvassandaalit, hihattomat topit, bikinit ja microshortsit. Ja kiitos luoja, että saan pukeutua niihin ilman, että saan kivitystuomion.

Mutta huipuinta kesässä on ehdottomasti ilmastoitu auto. Luojalle kiitos siitäkin. Mulla oli auto lainassa Kuopiossa pari viikkoa ja otin todella siitä kaiken irti (mm. kadottamalla antennin, hankkimalla parkkisakot ja eksymällä kolmeen kertaan matkalla Kodin Terraan, joka todella on moottoritien varrella...) Nyt alkoi siis asunnon pienimuotoinen kunnonkohotus maalaustelan avulla.

Ja kaikki on vielä niin totaalisen äärettömän kesken... Mutta yritys on kovaa (ja hikistä), uskokaa pois. Ja kiitokset Piialle avusta. :) Hommaa ei yhtään helpota se, että ohuesti maalatun betonin päällä on kaksi kerrosta tapettia, joista alemman päälle joku "oman elämänsä suurtakin suurempi remonttireiska" on äärettömän fiksuna ihmisenä laittanut pakkelilänttejä reikien kohdalle... eikä se irtoa niin millään. Puhumattakaan siitä ystävällisestä henkilöstä, joka on onnistunut pilaamaan lattialistojen ruuvit. En olisikaan halunnut irroittaa niitä.

Tässä näkyvät tapettikerrokset, betoniseinä niiden alla ja pakkeliläntti kuvan ylälaidassa.


Tämän remontin aikana olen päässyt myös tekemään lähempää tuttavuutta frankensteinin aikaisen sulakerasiani kanssa. Se on pelottavan näköinen kapistus.

Ja varustettu tekstillä:


Ja koska koko asuntoni on kahden 15V:n sulakkeen varassa (ja liesi kolmannessa) tarkoittaa sähköjen sammuttaminen myös jääkaapin sammuttamista, mikä ei ole hyvä idea näin KESÄLLÄ. Ja irrottaessani pistorasioita maalattavilta seiniltä onnistuin polttamaan "sulakkeeni" ja eikun kipin kapin Anttilaan. (Onneksi en tehnyt tätä illalla, kun kaupat olivat kiinni...)

Enkä myönnä olevani nettiaddikti, mutta radiottomassa asunnossa on kovin hiljaista ilman nettiyhteyttä ja nettiradiota. Joten hätä keinot keksii:


Suurimman osan ajasta meno todella näytti tältä:



Ja jos ei näyttänyt, niin ainakin tuntui... Lopputuloksista saattaa joskus tulla kuvamateriaalia. Meidän suvussa ei ole tapana kiirehtiä tällaisten asioiden kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti