Klo 8.22, luokka 539, Liiketalous.
Tässä olisi ilmeisesti tarkoitus jotakin liiketoimintasuunnitelmaa tehdä tänäkin aamuna, mutta... aika tylsää. Ehkä käytän aikani paremmin.
Tässä on nyt painettu jo kolmisen viikkoa uutta jaksoa , mutta vasta viime viikolla sain kaikki edellisen jakson jutut palautettua (no okei, jotain saattoi unohtua, kuten ne tuotteiden hoito-ohjeet, mutta nyt oon melko vakuuttunut...)
Oikeastaan aloitimme oman 15 tuotteen malliston suunnittelun jo pari kuukautta ennen joulua ja sen työstäminen jatkui myös koko viime jakson. Niin... tuherrat 15 vaatetta paperille ja toteutat niistä yhden asukokonaisuuden... ei kuulosta pahalta. MUTTA sitten kun siihen lisätään kaikki idea- ja värikartoista, riipulappuihin, katalogeihin ja vektoriohjelmalla piirrettyihin tasokuviin, syntyy aivan järkyttävä työmäärä. Puhumattakaan siitä, kun joudut kissojen ja koirien kanssa metsästämään oikeanlaisia kankaita, joita ei sitten löydykkään ja vietät kolme päivää koulun kellarissa värjäämässä niitä isoissa kattiloissa... Tulostimen kanssa on myös otettu muutama matsi. Se kone ei vaan tajuu.
Muistitikkuni myös hajosi muutama päivä ennen jakson loppua. Seitsemän viikon työ jäi sinne sisälle eikä tule enää ulos. Ikinä. Kustannuslaskennan miesopettaja lohdutti minua heti, että onneksi sait nämä (esitäytetyt) kustannuslaskelmat palautettua... Olin niin vihainen, että olisin voinut motata miestä. Kaikki muu koko jakson aikana tekemäni oli kadonnut! Ei olisi siis voinut vähempää kiinostaa typerät kustannuslaskelmat..!
Mutta hei, positiivista ajattelua: se muistitikku oli tosi ruma, eikä ne työt siellä sisälläkään ihan helmiä.
Mutta tässäpä jotain satoa:
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista