Sen jälkeen on ollut aika paljon kaikenlaista, joten oikeastaan vasta viikko sitten tajusin, kuinka hienon karttalaukun olin sieltä 9 eurolla tilannut.
Myyntipuhe oli napakka:
"Itäsaksalainen karttalaukku on yllättävän toimiva peli, ja kestää varmasti isältä pojalle ja toimii ehkä myös tarvittaessa koiran puruleluna."
Laukku on aivan huippu. Siinä on varaa levetä ja se on juuri sen kokoinen, etteivät asiat katoa pohjalle. A5-muistikirja mahtuu sisään täydellisesti.
Ja oon NIIN fiilareissa kaikista niistä pienistä nippeleistä ja nappeleista, joita sisältä löytyy! Ne on ehkä parasta! Ei niitä kukaan tosin mihinkään tarvitse, mutta hei... MAKEETA! (ja lähes "funktionaalista" tällaiselle kaupunkipellelle)
Nippeleitä ja nappeleita (sekä hakaneula, joka pitää karttataskun kiinni... mulla on nimittäin gps puhelimessa)
Pirkko lähdössä kaupungille suunnistamaan.
Ruokalassa selitin onnessani luokkakaverille kaikista laukun hienouksista (ehkä tylsyyteen asti): Siitä, kuinka makea tuo läpän sulkumekanismi on ja kuinka noilla kaikilla pienillä taskuilla ja remmeillä on ollu varmasti jokin funktio...
... kaveri totesi siihen, että niin, oisihan se varmaan ollut vähän paska, jos kartta olisi tippunut keskelle metsää puolessa välissä matkaa. Ja olihan siitä tietysti sodankäynnissä hyötyä, jos oli toimivat vehkeet, ehti myös sotia.
Karttalaukkua mainostettiin käytettynä, mutta minun yksilöni ei ole kyllä metsää nähnytkään ja on siis priimakunnossa (toistaiseksi). Me ollaan erottamattomat. <3 Tuo materiaali nyt ei ole oikeata nahkaa, mutta joo.. mikä nyt ois. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti