Tulin tuossa hetki sitten siihen tulokseen, että eihän sitä ihmisten piirtämistäkään tarvinnut harjoitella kuin se viitisen vuotta, että tädit ja sedät sai näyttämään tädeiltä ja sediltä epämääräisten ilmassa leijuvien pahvinukkejen sijasta. (Sedissä tosin riittää yhä haastetta, sillä tuppaavat näyttämään aina aavistus tädeiltä...)
Yhä edelleen kasvot, sormet ja jalkaterät ovat aivan ######stä piirtää. Muotipiirroksissa niillä ei ole niin väliä, mutta puvustuksessahan ihanne olisi, että kuva esittäisi mahdollisimman hyvin hahmoa koon, iän, kasvojen ja aivan kaiken muunkin puolesta. Hirmuisen aikaa vievää hommaa... eikä siltikään tule täydellistä.
Värien puolesta guassit ovat mun mielestäni tähän hommaan ihan hyvät (eikä ole varmaan mitään tekemistä sen kanssa, että olivat pitkään ainoat maalit, jotka omistin). Huddersfieldissä olisin varmasti saanut palautetta, että esityskuvat ovat liian tasapaksuja (myönnetään), mutta nyt ehkä ajoi informatiivisuus taiteen edelle. Sitä paitsi, esityskuvathan tehdään ennen itse puvustusta, eikä näin toisin päin...
Yritin myös tällä kertaa keskittyä löytämään kankaita vastaavat värisävyt. Osa kangasmateriaaleista on edelleen varsin haastavia saada paperille, mutta ehkä viiden vuoden harjoituksella. ;)
Loppukevennyksenä "muotoiluakateemista" huumoria luokkatilasta 514:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti