Mitäs tässä taas...

..oon varmaan ennenkin saattanut mainita siitä, kuinka neljä jaksoa per lukuvuosi mukavasti rytmittää vuotta. Jokainen jakso alkaa alkujakson koomalla, kun mitään ei tapahdu ja päättyy loppujakson paniikkiin, kun "yhtäkkiä" kaiken pitääkin olla valmista.


Pääkoululta toisesta kerroksesta löytyy jopa vessan ovesta tällainen:

Ehkä tällä kertaa ahdistavinta ei ole kuitenkaan kaikki se, mikä pitää viikossa saada valmiiksi (slogan omalle suunnittelufilosofialle, vapaamuotoinen referaatti valitsemasta elämänkerrasta, projektiraportti, liiketoimintasuunnitelma, jokin ihme ideapuu, joka on jo parisen viikkoa myöhässä, tentti markkinointitutkimuksesta...) Tämmöistä tämä on aina.

Mutta kun näiden jälkeen on taas heti iso joukko uusia projekteja... kuten oppari, jonka arviointiinjättämispäivämäärää oli mielivaltaisesti aikaistettu viikolla. Kiitos tästä, Savonia.

Mutta on täällä huvittaviakin asioita tapahtunut synkän syksyn piristykseksi, kiitos tästä eräälle espoolaiselle tyttöselle, joka on ryhtynyt pitämään Gossip Girlin ja Sinkkuelämän innoittamaa blogia Kuopiosta.

Minä kuulin asiasta luokkakaveriltani, jonka versio oli, että kuulema joku meidän koululainen on alkanut pitämään blogia, jossa se puhuu ihmisistä oikeilla nimillään ja kaikki on ihan raivona.

Mutta jätin asian sikseen... kunnes kuulin kaupungilla, kuinka minua hieman nuoremmat ihmiset puhuivat tästä blogista. Ja vielä useampaan otteeseen. Ja sitten oli pakko käydä kurkkaamassa.

Voi mikä läppä.

http://heartsofkuopiocity.blogspot.fi/

Jokainen tehköön päätelmänsä, mutta... myönnän, etten helsinkiläisenä oikein käsitä tätä hälinän määrää. 

"Viereisessä pöydässä jutteli neljä jätkää ja kuuntelin mielenkiinnolla keskustelua. Päivän kuuma puheenaihe oli, kun KalPan päävalmentaja Tuomas Tuokkola oli saanut potkut ja valmentaja sai ainakin tämän nelikon sympatiat itselleen. Kiinnitin huomiota muutamiin sanoihin, kuten "valamentaja, pittää, näkkee ja kukkaan" ja en voinut olla hymyilemättä, sillä murre ei tuntunut sopivan parikymppisten jätkien suuhun, vaan vanhalle kalastatorpan ukolle."

Kärjistetty? Kyllä. Mutta tuolla eteläisessä Suomessa on hirmuisen vähän savon murretta puhuvia nuoria miehiä... Jokaikinen suomalainen murre kuulostaa typerältä toista murretta puhuvan korvaan... en nyt ehkä lähtisi tästä hernettä vetämään nenääni.

Mutta eipä silti, hirmuisen kiva, että joku espoolainen tyttö, joka väittää olevansa "Stadilainen gimma" (viimeksi kun tarkistin, stadilla taidettiin tarkoittaa Helsinkiä?) tulee tänne vahvistamaan tätä stereotyyppisen helsinkiläisen käsitettä.

Kyllä, kaikki helsinkiläiset ovat ylimielisiä, pinnallisia ja ajattelevat, ettei kehä kolmosen ulkopuolella ole elämää... kasvattakaa nahka, savolaiset.