keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Oi voi.. Taas pari viikkoa selvitty eteenpäin Odotan jo innolla taas sitä, että pääsen huomenna kotiin... Vieroitusoireita Helsingistä ehkäpä? Puhtaat vaatteet alkavat loppua (no, onneksi sain pesukoneen vihdoin ja viimein vain huomatakseni, että seinässä oleva liitin vuotaa, mutta mitäpä se menoa haittaa kun yhden pesun aikana valuu 2 ämpärillistä vettä hukkaan.. :D) Mä en vieläkään ymmärrä tärä umpisavonkeeltä ollenkaa... Pahin on jos joutuu puhumaan puhelimessa umpisavolaisen miehen kanssa... Se on sama kuin joku soittaisi sulle ja puhuisi ranskaa. Yksi sana sieltä ja toinen tuolta. Kun mies, jonka nimi jostain syystä meni totaalisen ohi, soitti mulle Kaukokiidosta että tuotaisi tuo pesukone, oli yksi sana jonka ymmärsin: pesukone. Minuutin mä kuuntelin sitä sen juttuu ihan niinku.. ei ymmärtäny mitää. Ja mä luulen että ne pitää mua kauheen tyhmänä, ku joudun varmistelemaan koko ajan että ymmärsin oikein. :D ihan oikeesti, ihanaa päästä kotiin. <3

Jakson lähestyessä loppuaan alkaa jo koulussakin pikku hiljaa tapahtua, tosin vieläkin aika verkkaiseen tahtiin. Olenkohan yhtenäkään päivänä ollut koulussa sinne puoli viiteen asti, kuten lukujärjestyksessä lukee... Kerran ehdin jo nukkua pommiinkin ja.. hahhah :D.. hyvin menee. Tässä muutama muotoilun tuotos. Ideana oli hakea erilaisia siluetteja ja tehdä jotain hyvin avantgardista. Tosin sekä avant että gard jotenkin katosivat heti alkumetreillä... Materiaaleina oli 2m organzaa (orgäntsä) ja 1,5 m hyvin laskeutuvaa materiaalia.


Lopulta mulla meni hermot, kun ei enää mikää luonnistu nii sit alko tulee näit tämmösii.

Tästä sit jatkettiin silleen että alettiin muotoilla ihan perus tyköistuvaa yläosaa puuvillakankaasta. Ennen kuin aloitettiin katsottiin video, jossa britti-täti kertoi mitä muotoilussa tarvitsee ja miten se sitten tehdään. Eikä siihen tarvittukaan muuta kuin kahdet sakset, mittanauhan, merkkaus nauhaa, neuloja, neulatyynyn, ison kulmaviivaimen, pienen kulmaviivaimen, ison kaariviivaimen, pienen kaariviivaimen, tavallisen viivoittimen, kovan lyijykynän, pehmeä lyijykynän, tussin, muistiinpanovälineet, ison pöydän.. Pienelläkin pääsee siis alkuun ;) Itse muotoilu tapahtui niin että sentin välein iskettiin neuloja nukkeen ja joka paikkaan neuloja ja sitten vedettiin kangas tiukalle ja taas kolmekymmentä neulaa 20 cm kaistaleelle... no, videon jälkeen opettajamme totesi, ettei me sitä ihan näin tehdä... :D

Ja sinä päivänä koin elämäni ensimmäisen onnistumisen muotoilussa. Ja sen voin sanoa, että kaikki (suoraan sanottuna saatanan) kuitukankaat vois ihan oikeesti polttaa roviolla! Ei ihme ettei tosta muotoilusta tullut Helpassa yhtään mitään! Hermot meni ja aika monta semmoista mukavaa sanaa pääsi ilmaan.. Tein ihan oikeasti elämäni ensimmäisen onnistuneen muotoilun! Ja sitä oli viel kiva tehä! En olisi ikinä uskonut tällaista päivää tulevan.

Tästä se sitten lähtee. Kolmen viikon päästä on jakson päätöstyö valmis (samoin kuin superhieno pukupussi (en iha oikeesti jaksa ymmärtää miksi me tehdään tämmösiä)) Koko työ on vielä suunnittelun tasolla. heh. :D ja tietysti väkerrän aivan superhienon portfolion. Oi voi. Tulee kiire..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti