Koulun sähköposti saa mut edelleen yllättymään viikko toisensa jälkeen. Tänään oli taas postia tullut ainakin kymmenen viestin verran. Se x5 tarkoittaa että viikossa minun täytyisi tuhlata aikaani 50 sähköpostiviestin lukemiseen. "Kyllä opettaja, olisin palauttanut työni ajoissa, mutta kaikki aikani meni "tärkeiden" sähköpostiviestien lukemiseen."
Sähköpostimme on myös varsinainen löytötavara toimisto. Viime viikolla etsittiin ainakin kahdelle ATK-luokkaan jäänelle muistitikulle omistajia. Hei kamoon! Etkö sä nyt itse tajuu jos sun muistitikkus on kadonnu ja alat sit ettii sitä, että sä oot ehkä voinut unohtaa sen koulun ATK-luokkaan (jossa luultavimmin olet viimeksi käyttänyt sitä) ja että se on sieltä viety opettajan huoneeseen, josta sitä voi tiedustella! Lisäksi viime viikolla etsittiin omistajaa kirjaston CD:lle (hyvät sille, joka sen on kadottanut!). Tämän lisäksi löytyipä viimeviikolla erään tietokoneen luota jonkun reppanan nettipankin avaintunnukset.
Lisäksi sähköpostini mukaan hakusessa ovat kaksi tulitaiteilijaa (kuulosti kyllä erittäin mielenkiintoiselta) sekä maalivahti. Myös koulun kirjasto muistaa meitä opiskelijoita viikottaisilla viesteillä, nimittäin uutuuskirjojen luettelolla. Ja yleensä PDF muodossa. Viimeksi näihin kuului mm. kuplavolkkareista ja mineistä kertovat kirjat. Kiitos tästäkin tukkeesta postissani.
Onneksi meillä on toimiva sähköpostisysteemi.
maanantai 21. syyskuuta 2009
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Oi voi.. Taas pari viikkoa selvitty eteenpäin Odotan jo innolla taas sitä, että pääsen huomenna kotiin... Vieroitusoireita Helsingistä ehkäpä? Puhtaat vaatteet alkavat loppua (no, onneksi sain pesukoneen vihdoin ja viimein vain huomatakseni, että seinässä oleva liitin vuotaa, mutta mitäpä se menoa haittaa kun yhden pesun aikana valuu 2 ämpärillistä vettä hukkaan.. :D) Mä en vieläkään ymmärrä tärä umpisavonkeeltä ollenkaa... Pahin on jos joutuu puhumaan puhelimessa umpisavolaisen miehen kanssa... Se on sama kuin joku soittaisi sulle ja puhuisi ranskaa. Yksi sana sieltä ja toinen tuolta. Kun mies, jonka nimi jostain syystä meni totaalisen ohi, soitti mulle Kaukokiidosta että tuotaisi tuo pesukone, oli yksi sana jonka ymmärsin: pesukone. Minuutin mä kuuntelin sitä sen juttuu ihan niinku.. ei ymmärtäny mitää. Ja mä luulen että ne pitää mua kauheen tyhmänä, ku joudun varmistelemaan koko ajan että ymmärsin oikein. :D ihan oikeesti, ihanaa päästä kotiin. <3
Jakson lähestyessä loppuaan alkaa jo koulussakin pikku hiljaa tapahtua, tosin vieläkin aika verkkaiseen tahtiin. Olenkohan yhtenäkään päivänä ollut koulussa sinne puoli viiteen asti, kuten lukujärjestyksessä lukee... Kerran ehdin jo nukkua pommiinkin ja.. hahhah :D.. hyvin menee. Tässä muutama muotoilun tuotos. Ideana oli hakea erilaisia siluetteja ja tehdä jotain hyvin avantgardista. Tosin sekä avant että gard jotenkin katosivat heti alkumetreillä... Materiaaleina oli 2m organzaa (orgäntsä) ja 1,5 m hyvin laskeutuvaa materiaalia.
Lopulta mulla meni hermot, kun ei enää mikää luonnistu nii sit alko tulee näit tämmösii.
Tästä sit jatkettiin silleen että alettiin muotoilla ihan perus tyköistuvaa yläosaa puuvillakankaasta. Ennen kuin aloitettiin katsottiin video, jossa britti-täti kertoi mitä muotoilussa tarvitsee ja miten se sitten tehdään. Eikä siihen tarvittukaan muuta kuin kahdet sakset, mittanauhan, merkkaus nauhaa, neuloja, neulatyynyn, ison kulmaviivaimen, pienen kulmaviivaimen, ison kaariviivaimen, pienen kaariviivaimen, tavallisen viivoittimen, kovan lyijykynän, pehmeä lyijykynän, tussin, muistiinpanovälineet, ison pöydän.. Pienelläkin pääsee siis alkuun ;) Itse muotoilu tapahtui niin että sentin välein iskettiin neuloja nukkeen ja joka paikkaan neuloja ja sitten vedettiin kangas tiukalle ja taas kolmekymmentä neulaa 20 cm kaistaleelle... no, videon jälkeen opettajamme totesi, ettei me sitä ihan näin tehdä... :D
Ja sinä päivänä koin elämäni ensimmäisen onnistumisen muotoilussa. Ja sen voin sanoa, että kaikki (suoraan sanottuna saatanan) kuitukankaat vois ihan oikeesti polttaa roviolla! Ei ihme ettei tosta muotoilusta tullut Helpassa yhtään mitään! Hermot meni ja aika monta semmoista mukavaa sanaa pääsi ilmaan.. Tein ihan oikeasti elämäni ensimmäisen onnistuneen muotoilun! Ja sitä oli viel kiva tehä! En olisi ikinä uskonut tällaista päivää tulevan.
Tästä se sitten lähtee. Kolmen viikon päästä on jakson päätöstyö valmis (samoin kuin superhieno pukupussi (en iha oikeesti jaksa ymmärtää miksi me tehdään tämmösiä)) Koko työ on vielä suunnittelun tasolla. heh. :D ja tietysti väkerrän aivan superhienon portfolion. Oi voi. Tulee kiire..
Jakson lähestyessä loppuaan alkaa jo koulussakin pikku hiljaa tapahtua, tosin vieläkin aika verkkaiseen tahtiin. Olenkohan yhtenäkään päivänä ollut koulussa sinne puoli viiteen asti, kuten lukujärjestyksessä lukee... Kerran ehdin jo nukkua pommiinkin ja.. hahhah :D.. hyvin menee. Tässä muutama muotoilun tuotos. Ideana oli hakea erilaisia siluetteja ja tehdä jotain hyvin avantgardista. Tosin sekä avant että gard jotenkin katosivat heti alkumetreillä... Materiaaleina oli 2m organzaa (orgäntsä) ja 1,5 m hyvin laskeutuvaa materiaalia.
Lopulta mulla meni hermot, kun ei enää mikää luonnistu nii sit alko tulee näit tämmösii.
Tästä sit jatkettiin silleen että alettiin muotoilla ihan perus tyköistuvaa yläosaa puuvillakankaasta. Ennen kuin aloitettiin katsottiin video, jossa britti-täti kertoi mitä muotoilussa tarvitsee ja miten se sitten tehdään. Eikä siihen tarvittukaan muuta kuin kahdet sakset, mittanauhan, merkkaus nauhaa, neuloja, neulatyynyn, ison kulmaviivaimen, pienen kulmaviivaimen, ison kaariviivaimen, pienen kaariviivaimen, tavallisen viivoittimen, kovan lyijykynän, pehmeä lyijykynän, tussin, muistiinpanovälineet, ison pöydän.. Pienelläkin pääsee siis alkuun ;) Itse muotoilu tapahtui niin että sentin välein iskettiin neuloja nukkeen ja joka paikkaan neuloja ja sitten vedettiin kangas tiukalle ja taas kolmekymmentä neulaa 20 cm kaistaleelle... no, videon jälkeen opettajamme totesi, ettei me sitä ihan näin tehdä... :D
Ja sinä päivänä koin elämäni ensimmäisen onnistumisen muotoilussa. Ja sen voin sanoa, että kaikki (suoraan sanottuna saatanan) kuitukankaat vois ihan oikeesti polttaa roviolla! Ei ihme ettei tosta muotoilusta tullut Helpassa yhtään mitään! Hermot meni ja aika monta semmoista mukavaa sanaa pääsi ilmaan.. Tein ihan oikeasti elämäni ensimmäisen onnistuneen muotoilun! Ja sitä oli viel kiva tehä! En olisi ikinä uskonut tällaista päivää tulevan.
Tästä se sitten lähtee. Kolmen viikon päästä on jakson päätöstyö valmis (samoin kuin superhieno pukupussi (en iha oikeesti jaksa ymmärtää miksi me tehdään tämmösiä)) Koko työ on vielä suunnittelun tasolla. heh. :D ja tietysti väkerrän aivan superhienon portfolion. Oi voi. Tulee kiire..
torstai 10. syyskuuta 2009
Syksyistä menoa
Nytpä hieman kuvamateriaalia syksyisestä Kuopiosta.Oltiin siis Hipsukan kanssa lenkillä tuolla Väinölänniemellä, joka on sellainen aikasta iso, vähän niin kuin Kaivopuisto ilman niitä teinihumalaisia. Tämä Kuopio todellakin rajoittuu noihin vesistöihin vähän niin kuin joka puolelta, joten rantaa on ja puistoa sen vierellä. Tässä tällainen "levähdyspiste".
Keskustassa on tosi paljon tällaisia kävelykatuja, jotka on aivan ihania. Tämä varmaan kaikista fiinein. Päässä komeilee tuo "Turun tuomiokirkko", kuten eräs sitä joskus kuvaili...
Kuopion luonnontieteellinen ja kulttuurinen museo (?) tai jotain sinnepäin. Voimme havaita jonkin moista yhtäläisyyttä kansallismuseon kanssa.
Kuopiossa asuu myös hippejä. Nää on ihania!! Täällä on tosi paljon tämmöisiä (tää tosin on extra hieno) vanhoja, matalia puutaloja, pitkin poikin kerrostalojen välissä. Eikä ne kerrostalotkaan mitään korkeita ole. Meitsin talossa on kuusi kerrosta ja tää on jo tyylin kadun korkein talo! Kuvassa olevan rakennuksen nimi on Korukulma, ja se on kuulema rakennettu Gustav Raninin panimon panimomestarille joskus 1800-luvun lopulla. Tämä sijaitsee aivan siinä Väinölänniemen puiston ääressä. Ja siellä näkyy tuulimylly. Miten lie tuonne saareen joutunutkaan... Rantaa ja Hippuli maastoutuneena heinikkoon. Tuolla taustalla näkyy biitsin vieressä oleva hyppytorni (josta joku nappula päätti hypätä vatsalleen veteen elokuussa.. aploodit sinne)Ja ihan oikeesti. Ootteko hölmömpää paikannimeä nähny? Tää on paikallinen Marjaniemi, tosin saaren muodossa. Ennen siel asu köyhiä ihmisiä puuröttelöissä ja nyt se on kuulema täynnä ökytaloja. Pitää ehkä joskus käydä kattomassa. Mutta sen voin sanoo että ainakin ne autot, jotka tonne pöräyttää on aikasta.. isoja ja hmm.. äänekkäitä? Eilen kun oltiin lenkillä kattelin että onpa outo auto, kun se oli sellainen vanha röttelö ja kulki aika hitaasti, mutta siltä mieheltä olikin kissa kadonnu ja se etsi sitä!! Matkustajasatama. Ei täältä kyllä minnekään pääse matkustamaan, mutta nättejä laivoja. :) Tämä raventeli on siinä matkustajasataman vieressä.Koulutan koirastani valokuvamallia.. hyvin lähtee käyntiin eiks je?
Keskustassa on tosi paljon tällaisia kävelykatuja, jotka on aivan ihania. Tämä varmaan kaikista fiinein. Päässä komeilee tuo "Turun tuomiokirkko", kuten eräs sitä joskus kuvaili...
Kuopion luonnontieteellinen ja kulttuurinen museo (?) tai jotain sinnepäin. Voimme havaita jonkin moista yhtäläisyyttä kansallismuseon kanssa.
Kuopiossa asuu myös hippejä. Nää on ihania!! Täällä on tosi paljon tämmöisiä (tää tosin on extra hieno) vanhoja, matalia puutaloja, pitkin poikin kerrostalojen välissä. Eikä ne kerrostalotkaan mitään korkeita ole. Meitsin talossa on kuusi kerrosta ja tää on jo tyylin kadun korkein talo! Kuvassa olevan rakennuksen nimi on Korukulma, ja se on kuulema rakennettu Gustav Raninin panimon panimomestarille joskus 1800-luvun lopulla. Tämä sijaitsee aivan siinä Väinölänniemen puiston ääressä. Ja siellä näkyy tuulimylly. Miten lie tuonne saareen joutunutkaan... Rantaa ja Hippuli maastoutuneena heinikkoon. Tuolla taustalla näkyy biitsin vieressä oleva hyppytorni (josta joku nappula päätti hypätä vatsalleen veteen elokuussa.. aploodit sinne)Ja ihan oikeesti. Ootteko hölmömpää paikannimeä nähny? Tää on paikallinen Marjaniemi, tosin saaren muodossa. Ennen siel asu köyhiä ihmisiä puuröttelöissä ja nyt se on kuulema täynnä ökytaloja. Pitää ehkä joskus käydä kattomassa. Mutta sen voin sanoo että ainakin ne autot, jotka tonne pöräyttää on aikasta.. isoja ja hmm.. äänekkäitä? Eilen kun oltiin lenkillä kattelin että onpa outo auto, kun se oli sellainen vanha röttelö ja kulki aika hitaasti, mutta siltä mieheltä olikin kissa kadonnu ja se etsi sitä!! Matkustajasatama. Ei täältä kyllä minnekään pääse matkustamaan, mutta nättejä laivoja. :) Tämä raventeli on siinä matkustajasataman vieressä.Koulutan koirastani valokuvamallia.. hyvin lähtee käyntiin eiks je?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)