Ja niin vain yhtäkkiä yllättäen tämäkin jakso loppui. Hieman "lohduttavaa" kuitenkin on, että tekemistä jakson töiden parissa vielä riittää...
Pari viikkoa takaperin meillä oli Filosofian akatemian järjestämä luento luovuudesta. Käteen jäi iso joukko anarkistisia tapoja rikkoa kookospähkinä, sekä uusi lentävä lause "liikaa mursuja jäälautalla".
Jutussa oli kyllä pointtinsa, vaikka kookospähkinän hajottaminen hiukkaskiihdyttimellä kuulostaakin hieman kaukaa haetulta. Jos haluaa olla hyvä jossain, pitää harjoitella 10 000 tuntia (koko hereilläoloaika noin 2 vuoden ajan) ja jos haluaa hyödyntäa aivokapasiteettiaan mahdollisimman tehokkaasti, pitää ulkoistaa ajatuksia, esimerkiksi muistikirjaan, etteivät vie turhaa tilaa. Päähän mahtuu käsiteltäväksi vain noin neljä asiaa kerrallaan (a.k.a neljä mursua jäälautalle). Ja jos menettää uteliaisuutensa kolmen kympien tienoilla, peli on menetetty (tämä selittää pitkälti ne kaikki ahdasmieliset aikuiset, eikö?)
Joten on tässä joku pointti.
Ja mikä tärkeintä, välillä pitää mennä taidemuseoon. Tai tehdä jotain muuta, mikä vie koko huomiokyvyn aivan jonnekin muualle (ilmeisesti myös Angry Birds tai Bad Piggies kelpaa tähän). Päätin itse jättää umpikujaan ajautuneet jakson työt olemaan ja ryhtyä kaavoittamaan. En oikein tiedä, lasketaanko sitä.
Mutta kaavoittaminen on hauskaa niin pitkään kunnes tulee ylitsepääsemätön ongelma. Sitten voi ryhtyä lukemaan tuolta alta pilkottavaa uusinta Costumea.
Täytyy kyllä myöntää, että mursujen pitäminen neljässä on aavistus haastavaa. Koko ajanhan on olemassa iso joukko ongelmia, joita täytyisi ratkoa. Pelottava ajatus, että osa niistä täytyisi poistaa myöhempää käsittelyä varten. Kokeilunarvoista? Ehkäpä.
Täytyy kirjoittaa se muistiin.
