Back to school

Huoh! Tässä on kokonaiset kolme päivää opiskeltu ja oisin jo aivan kypsä syyslomalle. Kouluhan meillä alkoi jo viime viikolla mutta.. heh heh.. käytiin vähän reissailemassa pienellä porukalla tuolla Barcelonassa, joten oma koulunkäyntini käynnistyi siis viime maanantaina.

Tämä toisen vuoden aloitusjakso on kyllä huipuin ikinä. Kaavoitusta, kuosittelua ja ruotsia. Lempparit. Etenkin kaavoitus (ja etenkin kaavanpiirto!). Ja jos joku nyt ei oikein tiedä, mitä se kaavanpiirto on, niin siinä siis asiakkaasta otettujen mittojen avulla piirretään täydellisesti istuva kaava. Tai se nyt on ainakin tavoitteena (eli siis lähes aina siinä kaavassa mättää jokin...) Näitä kaavanpiirtämisiä sitten harjoitellaan pienoiskoossa 1:4. Sitä voi kutsua myös tuhertamiseksi.

Aloitimme yksinkertaisimmasta kaavasta eli hameesta. Tyhmempikin tajuaa, että se nyt on hyvin helppo kaavoittaa ja ommella. Kaavanpiirto nyt vain aina on hyvin hidasta ja etenkin kun pienessä koossa mittaat jotakin puolen sentin korotusta (= about 1,25 mm), jonka piirrät hutiin, koska kynäsi on tylsä ja sitten kumitat sen ja samalla kaiken siitä ympäriltä ja ARGH! Pikkuhamosia piirsimme KUUSI KAPPALETTA! (Multa nyt puuttuu vielä kaksi, mutta.. ette varmaan ihmettele että miksi...)Ja laskosten asettelu vyötärölle.. siinä on niin tarkat lait, että oksat pois. "Et kai sinä vain ole mitannut tähän 4cm neljän ja puolen sijasta??" Ja en voi käsittää, miksi pohjoismaisessa kaavassa piirretään sivusaumat eri mittaisiksi?

Joo. Ja ruotsin tunneilla luetellaan vaatekappaleita ruotsiksi. Kehittävää. Motivaationi jakson suhteen on siis korkealla. Onneksi ensi viikolla lähdetään luokkaretkeilemään Helsinkiin eikä tarvitse kahteen päivän kaavoitella yhtään mitään.

Ai, että mitä me siellä Helsingissä tehdään? Ei kukaan vielä tiedä. :D

Loppukevennykseksi Barcelonafotoa:

Kuopio, Kuopio...

Long time, no see. Pitkästä aikaa tuli taas Kuopiossa pyörähdettyä ja haisteltua ihanaa maalaisilmaa ja kuunneltua jatkuvaa mopojen päristelyä puhumattakaan siitä isosta ja meluisasta vanhasta auton rakkineesta, josta joku ilmeisesti diggaa. Se on kaiken lisäksi aika ruma.

Mainostenjakajat eivät ilmeisesti täällä Savon perukoilla oikein ymmärrä, mitä ”ei mainoksia” tarra liimattuna postiluukun yläpuolelle tarkoittaa ja tulipa sitten taas mukava nippu kaikkea kivaa postiluukusta sisään keskiviikkona. Kaikki mainostenjakajat, joihin täällä olen törmännyt, ovat olleet poikkeuksetta hyvin mustia miehiä ja no.. ehkä ne sit luulee että mun sukunimi on Ei Mainoksia.

Enikeis, mä koen myös jatkuvaa hilpeyttä lukiessani keskiviikkoisin ilmestyvää ilmaista Viikko-Savoa. Ainakin näin pitkästä aikaa. Sillä vaikka joku voisi muuten luulla, Kuopio näyttää kaupungilta ainakin ulkoisesti. Siellä on H&M, Gina, Onnela, tori, Anttila, Prisma, kaksi Citymarkettia jnejne. Mut jos mä lykkäisin jollekulle Viikko-Savon kätee ja kysyisin, mitä mieltä se on Kuopiosta tän lehden perusteella nii kyl naurattas.

”Tältä torilla sitten näyttää, kun meneillään oleva remontti on valmis”

Uskokaa tai älkää, mut ton torin ympärillä on myös rakennuksia, kuten Sokos ja Anttila jne.. Ja vaikka se välillä tuolta tuntuukin, Kuopion tori ei ole Saharan autiomaan kokoinen.

Heimosen Juha ei kyl nyt ihan vakuuta mua...

”Huippuhieno kahvinkeitin”

Näkeekö joku tässä jotain huippuhienoa? Se on kahvinkeitin.

Puhumattakaan siitä, kuinka oudosti kyseinen lause on muotoiltu, kusi ei tule pyllystä. Ei edes Savossa.