Luovuus-ressi

Siinä, missä viime jakso oli täällä ammattikorkeakoulussa varsinaista aivot narikaan hommaa (ja aivoni todella ovat siellä narikassa!) tämä jakso on paljastumassa varsinaiseksi super-hyper-ultra-keksin-jotain-uutta-ja-hienoa-ja-vielä-moneen-otteeseen -jaksoksi. Ei siis paineita.

Plastisessa sommittelussa (saven ja ilmeisesti myös kipsin kanssa askartelu) painellaan esineitten kuvia saviläpyskään aiheella Tarina. Siihen sitten isketään reunat ja valetaan kipsivedos. Kuulostaa helpolta, mutta saamari kun ne mun esineet ei suostunu lähtee siitä savimöntistä irti! Siitäpä sitten valat kipsivedoksen, jossa näkyy vääntyneitä epäsymmetrisiä nappeja ja kynnen jälkiä siitä kun yrität kaivaa niitä ylös... Ja jotain tarinaakin pitäisi vielä kertoa! "tässäpä on menossa nappien reivit!" joo... Ja tuo nyt oli vain yksi tehtävä. Me tehdään mm. ryhmätyönä tilataideteos aiheena ylläri ylläri: kierrätys ja ekologisuus! Ja sillä ei sitten tartte olla mitään hienoa sanomaa, kunhan teette sen ekologisesti! Meillä on myös elävänmallin..öö.. muotoilua? Voi apua.. Tulee varmaan tosi hienoja humanoideja!

Piirrustuksen tunneilla olemme piirtäneet. Sen jälkeen piirsimme lisää ja lisää. Ensin valittiin jokin kaksiulotteinen taideteos, esim maalaus, ja siitä piti jäljentää viidelle A4:lle lyijärillä "tärkeitä elementtejä". Töhersin valitsemastani taulusta lähinnä henkilöitä ja sen sellaista. Alko jo neljännen paperin kohdalla hieman kyrsiä... On niin hidasta varjostella sillä saamarin lyijykynällä... Seuraavalla kerralla piirrettiin taas viisi A4-kokoista luonnosta: etsi mielenkiintoisia elementtejä oppilaitoksen tiloista. Ne saivat olla myös "makrotasoja" (joo, en tiedä mitä se tarkoittaa). Piirtelin ilmastointi putkia sohvilla maaten, naulakkoon ruuvatun kattilan, patukka-automaatin... Ja mitä me teemme ensi kerralla? Yhdistä luonnoksistasi ehjä A2-kokoinen visuaalisesti toimiva kokonaisuus! Välineinä lyijykynät ja tussit. Aivan saamarin iso paperi ja lyijykynillä! Tässähän menee ikä ja terveys! Ja mitäkö piirrän? Maalauksen mummo voisi vaikka kurkistella ilmastointiputkesta ostaessaan suklaapatukkaa automaatista, jonka vieressä sotilas polttaa tupakkaa. Mielenkiintoista, mutta totta.

Lisäksi miellä on tätien piirtämistä (siis virallisesti esitystekniikka) yleensä kätevästi piirustustuntien jälkeen. On varsin rattoisaa piirtää kahdeksan tuntia putkeen parina päivänä viikossa. Jäljennämme lehtien kuvia ja "poimimme" samalla oivia poseerausasentoja vaatteiden esittämistä varten. Loppupäivästä alkaa olla aika sama onko nenä keskellä päätä tai jalat saman pituiset tai edes oikeaan suuntaan... Piirsin tänään H&M:n kuvastosta maailman kilteimmän näköisen lapsen, josta tulikin käsissäni ilmiselvä nuorisorikollinen.

Lisäksi meillä on maalausta ja värioppia. Tehtävä nro1: "Äkkiä viime kesänä...", maalaa aiheesta kuva akryyliväreillä. Enkä tarvitsekaan kuin vain seitsemän tuubia akryylimaaleja, paletin, palettiveitsen, jonkun alustan jolle maalata, pohjustusainetta... Niin joo ja jokin idea aiheesta olisi myös tosi jees! Toteutusaikaa 11 tuntia, kunnes uusi tehtävä pamahtaa päälle. Voi apua...

Asenne on taas kohdallaan! Ja avoimin mielin eteenpäin!

Aivot jäätyy!

Ja kyllä on taas talven autuutta! Jos Helsingissä oli kylmä niin täällä on aivan saamarin hiton kylmä. Ja jotkut hullut pyöräilee tuolla! Eikö se nyt riitä, että tuulee jo pelkästään kävellessä vaan pitää saada vielä isommat ilmavirrat pyörän selässä! Olen yrittänyt vuorata itseni kaikennäköisillä vaatteilla karvalakkia, vuorattuja nahkarukkasia ja reisiin ulottuvia säärystimiä myöten, mutta se on se naamani, joka jääty lähes tulkoon irti jo pelkän koulumatkan aikana: loppumatkasta ei enää tunne nenää tai poskia ja jos jättää otsan paljaaksi aivot jäätyy! Ja koiranpaskojen kerääminen nietosten keskeltä... viisi sekunttia ilman hanskoja ja sormet on umpijäässä. Yksi positiivinen puoli on: pyykit kuivuu nopeesti sisällä.

Tänään alkoikin sitten taas opiskelu. Tuotesuunnittelun perusteet on jakson nimi ja sisältö selkeäsanaisen hämärä. Viime jakso oli niin suoraan sanottuna kamala ja kuiva, etteivät fiilikset nytkään ole kovin huipussaan. Piti sen raportinkin tekeminen jättää eiliseen. Se olikin sitten varmaan paskin raportti, mitä olen tehnyt. Tässä jaksossa suunnittelemme 15 asukokonaisuuden malliston, mikä on tosi jees ja kuulostaa oikeasti mielekkäältä... paitsi että se tehdään ryhmätyönä... Tosi kiva... Näin jo silmissäni kaikki mahdolliset kauhuskenaariot liittyen luovaan työhön ryhmässä... mutta lupasin itselleni, etten ala heti rypemään asennevammassa, joten tästä tulee vielä varmaan todella mukava jakso... aivan varmasti.

Tänään opiskelimme, millainen on luova ihminen. Taulukossa oli kaksi saraketta: luova ihminen ja tavallinen työskentelijä. Siinä missä luova ihminen on vastaanottavainen ja osaa poimia hyvät puolet toisten ideoista ja arvostaa niitä, tavallinen työskentelijä ei nää niissä mitään hyvää. Siinä missä luovaihminen kuuntelee tarkkaavaisesti ja tekee muistiinpanoja, tavallinen työskentelijä puhuu päälle eikä kuuntele. Luova ihminen lukee paljon, tavallinen työskentelijä ei lue ja pyrkii aina osoittamaan vain oman etevyytensä. Joten te tavalliset ihmiset: Hyi teitä, hävetkää!
http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm <---tuolta löytyy teille asiaa luovasta ongelmanratkaisutaidosta!

Suuri järkytys oli myös Sairaalakadun ruokala. Fazer amica oli mitään sanomatta kadonnut ja tilalle pöpsähtänyt Sodexho! Ja kaikki oli mennyt aivan uusiksi henkilökuntaa myöten! Ihana ruokalamme ja lämpimät leipämme... Melkein itku tuli... :'( Kaikki oli pielessä: tarjottimet olivat liian painavat, lautaset ihan väärän malliset, haarukat ja veitset massiiviset, salaattilautanen liian pieni ja pyöreä (ennen se oli ihana neliö :'( ), vesi oli väärässä paikassa, kupit liian pienet, leipä ei ollut hyvää ja lautasliinat kaiken kukkuraksi rumia! Mutta, jos jotain positiivista hakee, ruoka oli kokonaiset 5 senttiä edullisempi: 1,60 € !!!

Onneksi kohta on kesä. <3